perjantai 20. tammikuuta 2017

Markalla ja kahdella jo paljon saa

Pinnalla just nyt täällä, minun päänupissani, kelluvat raha-asiat. On se vaan niin surkuhupaisaa, että pari kk sitten mietin, että luojan kiitos ei oo tarvinnu valovuosiin setviä Kelan kanssa asioita ja pyöriä siinä tukiviidakossa. Nyt sitä sitten seisotaan juurikin siinä suossa nimeltä Kela. Voin kertoa, että mikään ei ole tän sairasrupeaman aikana stressannut niin paljon kuin nämä epäselvät asiat rahan ja loman ja palkan ja töitten suhteen.

Ekanakin. Huomasin, että miun työtunnit oli työmaalla laskettu väärin. Oltiin sovittu että aloitan tekemään 40% työaikaa, mutta työmaalla oli laskettu että teen 60%. Tokana. Koska listan alkuun tuli sairasloma, ja osittainen sairasloma aloitetaan vasta 30 pvä, niin listan viimeiseltä viikolta jää uupumaan yksi työpäivä. Kolmantena. Minulle haettiin vuosilomaa aikoja sitten 6.2 -> viikon verran, no nyt on sitten epäselvää, että voinko 30.1-5.2. saada kelalta osittaista sairaspäivärahaa, koska jossain lukee, että sen pitäisi kestää yhtäjaksoisesti 12 päivää, tuossa tulee vain viikko, mutta sehän jatkuisi heti loman jälkeen. Neljäntenä. Kun olen lomalla, niin maksetaanko minulle loma-ajalta vain 40%  mukaan, vaiko 100%. Viidentenä. Miten lomapäivät kertyvät? Kuudentena. Kannattaako lähteä töihin osapäivärahan turvin ennen kuin siitä osapäivärahasta on päätöstäkään tullut? Seitsemäntenä. Mistä voi tilata vaihtopään *wirn*?

Jep, surffailtu on netissä, mihinkään en ole saanut vastausta. Jokseenkin tullut sellainen olotila, että ei kohta enää kiinnosta. Menköön ns "herrojen haltuun". Jos tilille joku ropo kilahtaa niin ollaan siitä kiitollisia. Mutta sitten samaan aikaan kuitenkin ketuttaa. Ketuttaa se, että minun hoidossani viivyteltiin. Ei uskottu sanomisiini, eikä laitettu magneettikuviin. Hommat vain veny ja paukku. Ilman noita viivytyksiä, vois olla että koko leikkausta ei olisi tarvittukaan kun oltais päästy kuntouttamaan tarkemmilla tiedoilla, eikä vaan mututuntumalla. Pointtina vielä se, että itse olen kuntoutukseni maksanut, kelalta on tainnut tulla korvausta peräti 60 eurulan edestä. Olen "menettänyt" tän prosessin aikana niin paljon rahaa, että en edes halua laskea sitä. Veikkaan kuitenkin, että kohta saattaa edessä olla tilanne, kun pystyisin toteamaan, että selän hoidattaminen yksityisellä, olisi pitkässä juoksussa saattanut tulla jopa halvemmaksi. Sitten päälle vielä kaikki se tutkimustyö jota olen tehnyt kuntoutuksen, leikkauksen, tukien jne suhteen, siihen on menny mooooooonta tuntia ihmiselosta. Mutta vatulointi on turhaa, siinä vain mustuu mieli.

Ehkä kuitenkin toivos, että kukaan lääkäri (tai muukaan immeinen) ei kohtelisi asiakastaan ajatuksella, että se yrittää päästä elämässä helpolla ja pakoilee työtään (kuten olen oman lääkärini kohdalla kokenut). Voin sanoa, että tähän rumbaan ei kukaan halua vapaaehtoisesti. Palkka on huono ja stressi ihan omaa luokkaansa.

2 kommenttia:

  1. Onpa sulla ikävät kokemukset lääkäristä. :( Noi kaikki byrokratiakiemurat on kyllä hankalia. Tohon kutoseen sanoisin, että itse menin töihin ennen päätöksen tuloa omalla vastuulla, koska lääkäri oli sitä mieltä, ettei kela juuri koskaan hylkää hakemusta. Ja toisaalta miksi hylkäisi, jos toisena vaihtoehtona on kokopäiväinen sairausloma?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämmönen vähän kehnompi arpaonni ttlääkärin suhteen. Mutta onneksi on mahdollisuus palata töihin pikkuhiljaa, kiitollinen siitä!

      Poista