Näytetään tekstit, joissa on tunniste hieronta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hieronta. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. syyskuuta 2017

Pelkkää Corea

Aamulla jälleen aikaisin hierontapöydällä. Si-nivel vasemmalta puolelta ihan jumissa ja vinksallaan, pituuseroa jaloilla usita senttejä. Kroppa vetää ihan kieroon, kun hieroja yrittää sitä oikaista, nousee vasen pakara paljon oikeaa korkeammalle. Syviä huokauksia.

Muutama sipaisu pakaran ja alaselän suunnalla ja sitten nykäistään nivel paikoilleen. Heti helpottaa. Pakara ei ole enää lähellekään samanlaisessa jumissa. Mutta kipeä se on, niin monta viikkoa taas kinnannut. Sitten on vuorossa kropan toinen puolisko.

Oikeastakin pakarasta löytyy hillitön jumi. Sen syyksi löytyy jonkinlainen lukko tai mikälie vinksahdus selän l3-l4-l5 tason nikamissa. Juuri siinä leikkauskohdan yläpuolella siis. Vähän masentaa kuulla tämä. Käännyn kyljelleen ja hieroja napsauttaa jumit auki. Tunnen eron välittömästi ihollani, se ei enää reagoi hierontaan niin ärhäkkäästi. Viimeinkin tuntuu rennolta.

Seuraavaksi jalat, normaalit takareisi jumit. Käännös selälleen. Etureisi jumit. Polvi vinksallaan. Pohkeet jumissa jostain todella syvältä. Hieroja vääntää ja kääntää. Lopuksi se kaikkein tuskallisin, käsien hieronta. Meinaan pyörtyä tuskasta, ihan vaan siksi etten kivulta osaa hengittää.

Kiitos, näkemiin, ensi kertaan!

Onko mitään tässä tehtävissä? Viimeisen kuukauden aikana, minulla on ollut fiilis, ettei vatsalihakseni toimi. En tiedä miksi näin on, ja mistä tämä tulee. Nyt veikkaan syyksi sitä rangasta löytynyttä jumia. Se kuulostaisi samanlaiselta yhtälöltä kuten viimeksi, kun alin välilevy repesi. Lisäksi nilkkani ovat taas tätänykyä melko holtittomat, yhdellä jalalla seisoessa ne vatkaa ja vatkaa tasapainoa hakiessa.

Kroppa on rento, mieli matalennossa. Seuraavat kaksi kuukautta pyhitetään coren treenaukseen. Jos saisin siellä palikat toimimaan, se on ainoa keino millä voin välttää seuraavan välilevyn repeämän. Ja minä en halua kokea uudelleen sitä shittiä.

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Miula on unelma


Viime kesänä kieriskelin kipuhorkassa vanhempieni olohuoneen lattialla keskellä yötä. Televisiossa oli menossa Jukolan yö. Se on ollu meidän perheessä aina sellainen urheilutapahtuma, jota on seurattu. Lapsuudessa legendaarisesti radion välityksellä. Nyt itkua pidätellen ja hampaita yhteen purren piehtaroin milloin missäkin asennossa ja päätin, että mie juoksen ens vuonna Jukolassa! Siitäpä sitten lähti facebookkiin kipuhorkkaisen naisen päivitys: "Jos Joensuu Jukolaan viestijoukkue kasaan saadaan, niin mie vaikka lupaan juosta pitkän yön osuuden". Eihän siinä montaa hetkeä mennyt kun meillä oli tiimi kasassa!

Kun pt:n kanssa alettiin touhuumaan salilla, oli ensimmäinen kysymys oikeestaan se, että onko miula millasia tavotteita. Olihan minulla, Juosta Jukolan viestissä. Onneksi joukkueeseen on saatu sen verran menohaluja omaavia immeisiä, että osuuteni olisi joko 4 tai 5. Ja tällä ajatuksella sitä on sitten tehty duunia.


Kieltämättä projekti on ollut melkoisessa vastatuulessa, mutta viime viikkoina on tullut todella vahva fiilis, että ennen kuin lumet sulaa niin mie vielä juoksen! Ja jos mie juoksen, niin mie kyllä myös sitten suunnistan! Maanantaina saatiin salitreenit jo kohdistettua entistä enemmän tuonne alaselkään, ja sehän kesti sen rääkin. Ei mitään hirmusia hermosärky fiilareita. Tänään hieroja totesikin, että tää miun selkähän alkaa jo näyttää ihan ihmisen selältä. Ja saatiinpa huomata semmonenkin ihme, että ne on nykyään hartia-lapa linjastolla ne suurimmat jumit ja kivut. JES!

Entäpäs jos otetaan taas takapakkia ja Jukolaan ei olekaan asiaa? Sitten se on niin. Niin paljon on vastoinkäymisiä ollut viimevuosina, että eipä tämän projektin kariutuminen hetkauttaisi. Toki se varmasti kirvelisi sielussa, mutta jos asiat niin menevät, niin sitten ne menevät. Tällä hetkellä oon vain yks happy face kadulla kun lähden salilta kotiin, homma sujuu ja sormillakaan ei ole lattian pintaan matkaa enää kuin
 25 senttiä *wirn*


Jumankekkana miula on hyvä fiilis tästä kaikesta JUST NYT!

perjantai 30. joulukuuta 2016

Löydä oma Gurusi

Kun kroppa kremppaa ja omat keinot eivät tuota tulosta, on aika kääntyä ammattilaisten puoleen. Mutta miten ihmeessä löytää se oikea hieroja tai fyssari, joka ratkaisee just siun ongelmat? Tylsääkin tylsempi vastaus tulee tässä: kokeilemalla.

Tässä vuosien varrella on tullut törmättyä monenlaisiin hierojiin ja fyssareihin. Mutta se päivä kun löysin oman guruni, se oli jotain maagista, kuin rakkautta ensikosketuksella. Olin niin fiiliksissä tuosta löydöstäni, että hehkutin sitä myös facessa ja johan alkoi sadella kysymyksiä, että kuka tämä tyyppi on jolla kävin jne. Nyt ajattelin tehdä pientä listausta omista kokemuksistani, että mistä sen tietää kuka on just se siun gurusi ja miten hänet voisi ehkä löytää (tätä kirjoittaessa ajattelen lähinnä hierontaa ja manuaalista fysioterapiaa en niinkään toiminnallista kuntoutusta).


 Puskaradio toimii aina. Etsintä kannattaa siis aloittaa kyselemällä, mutta tässäkin on hyvä muistaa pari seikkaa, joihin olen itse törmännyt. Moni hehkuttaa omaa hierojaansa tai fyssariaan, mutta sitten kun kysyt, että kenellä muilla tuo ihminen on käynyt, niin vastaus on, että ei kellään muulla, jep jep. Jos olet käynyt vain yhdellä hierojalla, niin millä kokemuksella voit väittää, häntä parhaaksi mahdolliseksi? Se on sama kun käyt koeajamassa autoa. Jos et ole ikinä ajanut millään autolla, niin kyllä se ladakin varmasti ihan mukavalta tuntuu, tai sitten ei. Kannattaa myös kysellä enemmän, että mitä vaivoja on käynyt hoidattamassa ja mitä niiden eteen on tehty. Jos suosittelijan suurin ongelma on toimistotyössä kipeytyvät niskat -> ei tämä anna vielä takeita että sama ammattilainen osaisi auttaa sinua esimerkiksi polviongemien kanssa. Toinen on sitten nämä innokkaat "serkkupojan" suosittelijat jne, itse suhtaudun kovin varoen näihin suosituksiin, se ei riitä että tyyppi on jonkun sukulainen, sori.

Seuraava hyvä mittari on tyypin työvuodet. Niin se vaan on, että työ tekee mestarin. Siinä todellakin on eroa, että onko tyyppi ollu hommassa mukana 2 vuotta vaiko 20. Jonkinlaisena mittarina toiset pitää myös sitä, miten nopeasti kyseiselle ammattilaiselle saa ajan. Fakta: moni vakiasiakkaista varaa heti uuden ajan, eli kalenteri saattaa olla täyttynyt jo kuukaudenkin päähän, MUTTA ajan voi silti saada vaikka samalle päivälle, koska samaisesta syystä tulee usein peruutuksia, kuka sitä tietää onko kuukauden päästä  sairaana tai tuleeko vaikka joku työeste... eli se että pääset hierojalle heti, ei tarkoita että hän olisi huono, mutta jos aikasi menee vaikka parin viikon päähän -> tämä voi kertoa että hänellä on suht iso vakioasiakas piiri ja näin ollen myös tyytyväisiä asiakkaita.


Erityisesti huomioitava juttu on se, että  mikä sopii minulle ei välttämättä sovi sinulle. Ja tämähän tarkoittaa sitten vain sitä, että on kokeiltava. Ja nyt voin kertoa, että kun löydät juuuuuuri sen oikean tyypin huoltamaan sinun kroppaasi, niin sinä kyllä huomaat sen. Esimerkiksi omalla kohdallani eräs hieroja suorastaan murjoi kaikin voimin jalkojani auki. Ja minä todella luulin, että sen homman tulee sattua niin saatanasti. Lopputulos oli se, että meikäläisen kroppa reagoi hierontaan jumiutumalla entisestään. Kävin ko fyssarilla viitisen kertaa, tulosta ei tullut, eikä tyyppi osannut muuttaa tekniikkaansa, se oli aina sitä samaa jyystämistä, eikä hän oikein osannut edes arvella mistä ongelmani olisivat voineet johtua. Seuraavan tyypin otteet oli jo lähempänä sitä mitä kroppani kaipaa, mutta jotain siitä puuttui. Mutta edelleenkin muistan kristallin kirkkaana sen hetken kun ne oikeet kädet koskivat ihoani. En usko rakkauteen ensisilmäyksellä, mutta uskon, että oman luottohierojan voi löytää ensi kosketuksella. Kyllä kroppa tietää mistä se tykkää!

Hyvä ammattilainen kyselee ja kuuntelee mikä sinun ongelmasi on. Hän tutkii kroppasi niin käsillään kuin myös katseellaan. Taitava näppinen kaveri löytää ne sinun jumisi, vaikka et hirveästi edes kerro missä niitä on, ja hän myös löytää ne jumit, joista et itse ole tiennyt mitään. Minä hyvin harvoin kerron sen enempiä, että miten kipeetä esim hieronta tekee, olen huomannut että luottohierojani tietää rajani, joskus jopa paremmin mitä minä itse. Kokenut ammattilainen, myös kertoo/ohjaa/opettaa asioita sinulle sinun kropastasi. Hän kertoo mistä olet jumissa, mitkä nivelet ovat löysät, onko lantiosi kiero jne jne ja hän myös kertoo, että mikä kaikki vaikuttaa mihinkin. Hän osaa myös kertoa mitä sinun kannattaisi tehdä itse kehosi hyväksi tai mitä sinun ei missään nimessä kannata tehdä. Kun olet taitavan ammattilaisen käsittelyssä, opit joka kerta jotain itsestäsi ja kehostasi. Ja jos palaat tämän kaverin luo kerta toisensa jälkeen, huomaat, että käsittely ei ole aina samanlainen, hän muuttaa tekniikkaansa jos näkee että sille tarvetta on. Hän ei myöskään rutiininomaisesti hiero koko kroppaa (ellet sitten toivo juuri sitä), jos hän näkee, ettei käsittelylle tarvetta ole, vaan hän keskittyy silloin enemmän suurempiin ongelmakohtiin. Ja mitä paremmin hän oppii kehosi tuntemaan, sen paremmin hän osaa kertoa ollaanko tehty oikeita asioita. Ammattilainen ei myöskään kehoita sinua tulemaan uuteen käsittelyyn heti ensi viikolla, jos hän näkee, ettei siihen ole tarvetta!


Ja kuten kaikissa ihmissuhteissa, jos kemiat ei natsaa niin ne ei vain natsaa! Hieronta ja fysioterapia ovat mielestäni melko intiimejä hetkiä, niitä ei voi verrata esim lääkärissä käyntiin. Toinen ihminen tulee todella lähelle sinua kosketuksen kautta ja sillä on väliä että miten sen tekee. Tilanteen voi joko pilata tai pelastaa hyvinkin pienillä asioilla, vaikka sillä mitä on syönyt lounaaksi. Jos asiakas kokee kyseisen ihmisen toiminnan epämukavaksi, on se sitä alusta loppuun ja vaikka tyyppi tekisi työnsä kuinka taitavasti ei sillä loppupelissä ole enää merkitystä.

Suuri vaikutus on myös sillä miten itse toimit noissa tilanteissa. Esim jätätkö käymättä vessassa ennen hierontaa -> pienikin virtsahätä vie rentoutta kropastasi pois. Millaiset rintsikat puet päälle -> ne tiukat juoksuliivit saattaa olla toiselle osapuolelle hieman hankalat saada hieronnan päätteeksi kiinni. Jos sinua vaivaa ajatus säärikarvoistasi, niin ajele ne edellisenä päivänä niin ei tarvitse siinä hierontapöydällä miettiä että mitähän se mahtaa ajatella niistä (hyvin todennäköisesti ei ajattele yhtään mitään).  Eli sinun on osattava myös itse tehdä olosi hyväksi. Kannattaa muistaa, että ihminen se on se ammattilainenkin ja hei, ne on nähneet uransa aikana vaikka mitä.

Ugh, tällainen pintaraapaisu tällä erää... seuraavalla kerralla ajattelin vähän avata, että missään mennään omien treenien suhteen :) Nyt oikein ihanata vuoden vaihtumista kaikille!Jos ammutte raketteja niin tehkää se turvallisuutta vaalien!